Kyläreissulla

Helga kävi ihan uudessa paikassa kyläreissulla, eikä vierastanut ollenkaan.
Typy on edelleen ihastuttavan mutkaton ja rento koira.

Sylikoira Nero (jossakin siellä alla olen minäkin) ja nuori Mari joskus muinoin samaisessa kyläpaikassa:

Nolompi juttu

Rebecca on virallisesti laihdutuskuurilla. Pari kiloa pitäisi saada pois, jotta päästäisiin 30-32 kiloon, mikä on sille varmaan aika ihanteellinen paino.

Fiksuihme ei yleensä osaa hävetä mitään.
Mutta omistajan on katsottava peiliin,
vaikkei painoa katastrofaalisesti olekaan.

Maanantaina mennään uusintakuviin ja kuulemaan tuloksi jalasta.

Nuoruuden kojoottikuva vertailun vuoksi:

Briefly in English: Rebecca has started dieting and the owner is nervous about next visit at the veterinarian at Monday.

Mari kypsyy hitaasti

Mari kehittyy koko ajan hitaasti, mutta varmasti.

Koirat eivät vielä ymmärrä Katariinan poistuneen laumasta, koska muut koirat eivät olleet paikalla eläinlääkärillä, Katariinan viimeisellä matkalla. Mutta selvää on, että laumassa on taas muutoksen aika.

Briefly in English: Mari is a late bloomer, but it's getting more adult day by day.
Our dogs don't yet understand that Katariina is not coming back, so we're yet unsure how this latest change is lived in our little pack.

Lisää huonoja uutisia

Ensimmäistä kertaa elämässään piskuinen Rebecca on kipeänä.

Rebecalla alkoi kasvaa toiseen takajalkaan outo möykky. Oikean takajalan tassun taitekohtaan kasvoi ensin kiinteän tuntuinen mähköle ja lauantaina illemmalla koko jalka oli selvästi turvoksissa tassun alueelta. Rebecca meni illalla klenkaksi, kun koko päivä oli ulkoiltu. Ulkoilu ei ollut mitenkään tavallista raskaampaa: aamun yhteislenkki, aamupäivällä pidempi lenkki Marin kanssa kahdestaan, peuhaustuokio Marin kanssa pihalla (mistä muutama kuva oheessa), vapaata oleskelua pihalla Marin, Helgan ja Neron kanssa, sekä toimiminen ylimpänä päällysmiehenä karsittujen puiden runkoja oksittaessa ja pilkottaessa. Iltalenkille se lähti Neron kanssa ja Nerokin kulki reippaammin kuin Rebecca.


Tänään maanantaina Rebecca oli Veterissä kuvattavana: jalkaa kuvattiin eri puolelta, mutta kuvat menevät vielä huomenna ortopedin arvioitavaksi. Ohutneulanäytetteestä puhuttiin myös, mutta itse patti jalassa on lähinnä nestettä ja varsinainen vaurio tai ongelma on nivelessä, josta näytteen ottaminen on haastavampaa. Kuvissa näkyy "usean varpaan tyvinivelessä harsomaista uudisluumuodostelmaa" eläinlääkärin sanojen mukaan. Ongelman tutkinta on siis vielä kesken, joten mahdollisia syitä on tässä vaiheessa kolme: laajalle levinnyt bakteeritulehdus, nivelreuma tai kasvain. Nyt Rebecca sai kahden viikon antibioottikuurin (Clindabuc 200 mg) ja tulehduskipulääkettä (Dolagis 5 mg), joiden vaikutusta tarkastetaan viikon päästä maanantaina, jolloin jalka kuvataan uudestaan.

Rauhoituksesta Rebecca heräsi päättäväisenä ja olisi halunnut itse horjuen hypätä autoonkin.


Briefly in English: There is something extra growing in Rebecca's other hind leg, on its paw and between toes. Today Rebecca visited veterinarian, but the diagnosis is yet open.

Katariina 17.8.2001 - 3.9.2009

Tänään on se päivä
kun minun matkani on kuljettu loppuun.
Olen vanha ja voimani ovat ehtyneet,
älä siis pyydä minua jaksamaan pidemmälle,
vaan pidä minua sylissäsi
ja kerro minulle kaikista yhteisistä vuosistamme.
Silitä turkkiani niin kauan
kunnes olen kulkenut rajan yli
ja sydämeni on sammunut.
Muistele minua mutta älä takerru minuun,
vaan jatka eteenpäin.
Kun aika koittaa
kohtaamme jälleen
emmekä eroa koskaan.

***

Katariina heikentyi pelottavan nopeasti.
Maanantaina se kompuroi, pelästytti meidät, mutta näytti palautuvan ja tänään sitä ei enää ole.
Eläinlääkäri epäili kasvaimia syyksi voimien katoamiseen.
***
We lost our dear Katariina today.
Veterinarian suspected aggressive tumors to cause the rapid loss of strength in Katariina.
***

Metsässä * In the forest

Last week we found the first small signs of autumn even here on the coast. Still, now it's the best time in the year to take long walks in the forest with the dogs. Here's some pictures of our photo genetic as ever Rebecca.
It looks little fuller on the sides after the summer, hmm...

This is Rebecca's "I don't want to leave, want to play more" -face:

Kaupissa

Kaupin reunakallioilla.
Paikallisoppaamme oli lapsena kiipeillyt tuossa rinteessä, mutta nyt siinä menee ajotie.

Viime viikolla olimme Kaupissa ulkoilemassa ihan ilman vinttikoiria. Saksanihmeemme Rebecca löysi ja tunsi reitin hienosti kesältä, vaikka pari kuukautta oli ollut taukoa siitä, kun se viimeksi oli ollut tamperelaisilla hoitajillaan. Positiivista kuitenkin, että sillä on nyt todistettavasti joitakin aivonystyröitä toiminnassa.

Lenkin jälkeen se yllätti meidän uudelleen: hissi oli rikki ja oli kiivettävä rappusia pitkin kahdeksanteen kerrokseen - viittaan siis näihin aikaisempiin rappukäytäväkokemuksiin. Repsukka sijoitettiin strategisesti seinän puolelle ja kolme ihmistä kannusti sitä reippaasti peittäen näkyvyyden porraskuiluun. Hienosti meni ilman epäröintiä, eikä tullut metelin puolesta edes sääli naapureita. Ehkä Rebeccakin voisi tottua kerrostaloelämään ilman sen suurempia traumoja ;) Iltalenkille päästiin kuitenkin taas rauhallisesti hissillä.

Toisen hoitajan gradu oli kaikenlaisten kiemuroiden jälkeen viimeistelyvaiheessa ja menin paikalle antamaan sekä rakentavaa kritiikkiä että käytännön työapua. Nyt gradu on palautettu lopullisessa muodossaan, joten Onnea, Onnea!