Sunnuntaina irlanninsusikoirien kehä oli kakkoskerroksessa. Blanka ehti valitettavasti nähdä Klaara-mammalta mallia, että ei noin liukkaita rappuja kyllä irlis kävele, vaikka hotellillakin meni useammat kiviraput ongelmitta. Joten kantohommiksi meni, minä etupäässä ja ensin Riitta, sitten avulias pelastava enkeli takapäässä osittain nosti pienen Blankan rappuut ylös. Alaspäin päästiinkin helpommin ilman kantohommia. Kehä oli kyllä miellyttävä, kun pienessä salissa oli peiliseinä ja koiran asento oli helppo tarkistaa. Irlanninsusikoirat tuomaroi Hassi Assenmacher-Feyel Saksasta ja nyt myös uroksille jaettiin sertti ja junorisertti. Blanka oli edelleen ROP ja sai sertin. Arvostelu on valitettavasti venäjäksi, eikä siitä ole vielä kuvakopiotakaan.
In Sunday, Blanka was EX, CQ, BB-1 and BOB with CERT with Hassi Assenmacher-Feyel judging. Blanka was placed also as the third of group 10!
Ennen ryhmiä käytiin ulkoilemassa, mutta koiria ei sen jälkeen enää näyttelytouhut pahemmin kiinnostanut. Oli samantekevää minkälaista otusta käveli nenän ohi, kun tytöt rentoutuivat.
Ryhmä-ykkösen sijoitettuja koiria. Saksanpaimenkoirat voitti molempina päivinä sama junnu-uros.
Blankakin heräsi ryhmäkehään ja jaksoi edelleen innostua liikkumaan.
Sunnuntaina Blanka oli ryhmän kolmas.
Ryhmän jälkeen lähdettiin tuulessa ja lumiräntätuiskussa kohti Tallinnaa ja lauttarantaa. Vähän piti jäädä ylimääräistä aikaakin, mutta vedettiin vauhikkaasti ohi tienhaarojen pari kertaa, joten ei ehitty sen jälkeen kuin ulkoiluttamaan tyttöjä ja ajamaan suurinpiirtein suoraan lauttajonoon. Lautalla kuuluteltiin kovin liikkumisesta kovassa tuulessa, mutta itse asiassa lautta keikutti vähemmän, kun mentiin melkein suoraan vastatuuleen. Loppuajo kotiinpäin satamasta Suomen puolella oli kuitenkin ikävää sivutuulessa, joka riepotti satunnaisesti autoa. Perillä oltiin vasta puoli neljän aikaa, jolloin tyyny kutsui.