Egomaanikko kukkulankuningas

Saksanpaimenilla on tunnetusti suuret luulot itsestään ja Repe osoittaa sitä hyppäämällä suurinpiirtein jokaisen lumikasan päällä, mitä reittimme varrella on. Mitä isompi kasa, sitä tyytyväisempi egoilija.

Aaton pöllyttelijä

Käytiin jo päivällä pitkä lenkki, jotta ei tarvitse uuden vuoden aattoiltana pitkälti ulkoilla juhlijoiden seassa. Repehän tai irliksetkään sen puolen eivät paukuista hätkähdä, mutta Repsu enemminkin innostuu ja hurjistuu paukuista. Irlikset ovat tälläkin hetkellä maalla ja huomenna Rebeccakin pääsee sinne. Näissä kuvissa ei muuten sada lunta, vaan Repsulainen pöllyttelee siihen malliin lumessa, että vaikutelma on aika lailla sama.

Our December

Rebecca loves snow and enjoys itself.

I for myself cannot find any Christmas spirit in me. The end of this year has been quite devastating. During a short interval we've lost three great dogs of which one was with us only for a short while but still left us with irreplaceable memories.
Here's some Linkin Park:

A little piece of paper with a picture drawn floats
On down the street till the wind is gone
The memory now is like the picture was then
When the paper’s crumpled up it can’t be perfect again

In the memory you’ll find me
Eyes burning up
The darkness holding me tightly
Until the sun rises up

Lumimyyrä

Rebecca on omaksi ilokseen voinut nyt möyriä ja pyöriä lumessa selällään, kyljellään ja ylipäätänsä jalat ilmassa sätkytellen. Mukava nähdä, kun koira nauttii :)

Rebeccahan vietti edellisen viikon maalla Riitan luona ja erittäin hyvässä kunnossa sekä hyvin levänneenä se palautui kaupunkiin. Turkki on mahtavassa kunnossa, kun tyttö on saanut olla ulkona ja vielä ei ole tuo ongelmajalka vihoitellut, vaikka aika reippaasti ollaan pakkasessa riehuttu.

Plääh - vieläkin se kuvaa...

(Tosiasissa Rebecca päätti tässä kuvassa ryhtyä syömään lunta, mistä syntyi tällainen asentokuva.)

Sopivan ahtaasti käppyrällä nukkumassa:

Tossut tuli nyt tilattu kokeeksi ongelmajalkaan. Jos vaikka vähän säästyttäisiin säryltä ja ontumiselta.

PMV-09 * Nordic Winner -09

Sunnuntaina suuntasimme auton Helsinkiin osallistuaksemme Pohjoismaiden Voittajanäyttelyyn. Saimme mennen tullen ajaa kevyessä lumituiskussa, mutta matka sujui hyvin. Näytillä oli omista koirista ainoastaan Helga. Helgaa jännitti ensin näyttelypaikalle sisällemeno, kun sillä on tällä hetkellä jonkinlainen herkkä kausi menossa juoksua aloitellessa. Sisällä näyttelyalueella Helga kuitenkin rauhoittui sangen nopeasti ja kiertelimme katselemassa myyntikojuja. Mitään varsinaisesti uutta ja ihmeellistä koiratavaraa emme tällä kertaa havainneet. Eaglen ruokaa tuli ostettua jonkin verran pakettitarjouksena Rebecalle. Kun Helga löysi vielä tutun Hitun, se saattoi huokaista helpoituksesta ja rauhoittui torkkumaan.

Irlisten tuomari vaihtui viime metreillä ennen näyttelyä, ja Jens Myrman tuntui sangen tarkalta hampaista. Näyttelykehä ei ollut kovinkaan laaja, mutta ulkoilualue oli tässä näyttelyssä mukavan väljä, kunhan sinne ensin pääsi pujottelemaan ahtaista käytävistä. Kehässä Helga yllätti meidän erittäin iloisesti seisomalla kauniisti ja rauhallisesti ilman havaittavaa heilumista. Marita kyllä raportoi Helgan tuntuneen yhtä kivireeltä kuin aikaisemminkin, mutta kehän laidalle meno näytti kevyeltä. Helgalla oli hampaat kunnossa, mutta rintakehä olisi saanut vielä kehittyä nuorella koiralla. Helga sai nuorten luokassa erittäin hyvän ja sijoitettiin luokkansa kakkoseksi. Erinomaista jaettiinkin niukasti yksi tai kaksi per ikäluokka.

Helga participated today in Nordic Winner Dog Show in Helsinki with the judge Jens Myrman. Today Helga behaved finely as it was both running and standing still without extra dancing around. Helga received very good and was placed as second in the intermediate class:

"21 mån. Utmärkt storlek och proportion. Välskuret feminint huvud. Vacker hals, överlinje, kors och bakställ. Rak i sin front. Behöver utvecklas i förbröstet. Trevliga sidorörelser, bra bak, ostabila fram."

Helgan kehäilystä en huomannut ottaa yhtään kuvaa, kun jännitin taas ihan krampissa ja pidin Hitusta sen aikana. Muutamasta muusta koirasta otin kuvan, vaikka sisäkuvat nyt eivät ihmeemmin onnistuneetkaan.

I forgot to take pictures of Helga in the show ring as I was as nervous as ever, but here's some other fine IWHs in not so high quality pictuers.

Hitu oli valionarttujen kolmas:
Hitu was placed third in champion class:

Carel Wolf Nikin näimme pitkästä aikaa:

Carel Wolf Kati sai erinomaisen ja tuli veteraani-ROPiksi!

Carel Wolf Kati received excellent and became Veteran-BOB. Kati is litter-sister to our old Katariina and mother to our Mari.

Lunta * Snow

Lauantaina maa muuttui valkoiseksi.

Helga nukkuu talviunta.

Kaikki kotona muistuttaa Reiskasta.

At Saturday everything became white.
Evything at home reminds of Reiska's absence.

Running up that hill

Today we walked further away from the town center with Helga. It got to run free in one of our old favorite places for running. We used to live near to this empty wasteland with our first wolfhounds. The running pictures turned out too blurred but Helga had some fun time running wild.

Tänään kävelimme vähän kauemmas keskustan alueelta vanhalle Peltolan maankaantopaikalle, joka on tätä nykyä joutomaata. Ensimmäiset irliksemme juoksivat tuolla alueella aikoinaan päivittäin, kun asuimme vielä siellä puolen kaupunkia. Juoksukuvat eivät itsessään onnistuneet, mutta Helga sai aikamoiset vapaushepulit ja piti riemukkaan tuokion ylärinteessä.

Jouduimme ensin vähän odottelemaan, että pari pientä koiraa
ja yksi isoääninen lapsiryhmä lähti alta pois.

Varovaisena heikoilla jäillä:

* * *

Eipä ole maisemat paljon muuttuneet kymmenessä vuodessa. Tässä Wilma ja Ossi juoksemassa samaista rinnettä, kun asuimme vielä Haritun puolella.

Here's a picture form circa 2001 with Wilma and Ossi running up the same hill.

Thankful of the remaining

Nti Aurinkoinen piristää synkkääkin mieltä.

Helga on viettänyt kuluneen viikon kaupungissa ja hienosti se tännekin sopeutuu. Vähän harmittaa, ettei näin isosti liikkuvalle koiralle ole täällä vapaanapitomahdollisuutta, joten ei se oikeasti voisi millään kaupunkiin muuttaan. Tänäänkin tallusteltiin samalla lenkillä ensin Luolavuoren koirapuistoon ja sieltä mutkan kautta Tonttumäen puistoon. Molemmat ammottivat räntäsateessa tyhjillään. Jonkin verran Helga juoksee ihan itsekseenkin, mutta selvästi olisi kaverille ollut tilausta.

Luolavuoressa olisi tilaa juosta...

Briefly in English: Helga has spent this week in town, in Turku. It's easy and happy, but we haven't found good places for running. Today we visited two dog parks with fences but neither had any canine companions for romping a bit.

Tonttumäessä: Tännekö pitäisi mahtua?

So brief is the light

Yesterday we visited veterinarian with Reiska. Although we tried to keep hoping, after the x-ray pictures, it became evident that Reiska should be relieved from further pain. Both of its knees had malformed so that the knees were laterally luxating. Insides and outsides of knee joints were already showing beginnings of osteoarthritis so the vet's prognosis was not good for a dog of this size.

It feels so bad to euthanasia a young dog: "They are just words, shadows of feelings. They offer no consolation."

***

Eilen kävimme Reiskan kanssa eläinlääkärillä kuvattavana ja kuvien jälkeen toivo paremmasta jätti meidät. Reiskan molemmat polvet olivat nivelten sisäpinnoista liian tasaiset, joten liikkuessa polvilumpio siirtyi paikoiltaan lateraalitelan päälle. Polvinivelessä näkyi jo nyt rustomuutoksia, kun koira oli 4 kk ja painoi vajaat 26 kiloa. Ei ollut mahdollistakaan, että polvet olisivat kestäneet aikuisen koiran painon. Vaivan paraneminen olisi vaatinut molempien polvien onnistuneen leikkauksen, ja leikkauksen jälkeenkään Reiska ei todennäköisesti olisi palautunut normaalisti liikkuvaksi ja kivuttomaksi koiraksi.

Reiskan lonkat olivat kauniit ja lonkkamaljat siistit.

Reiskan oireilusta vielä:
Viimeisen kahden-kolmen viikon aikana Reiskan liikkuminen kävi koko ajan heikommaksi. Sen oli vaikeata päästä ylös, ulkona pihalla se saattoi jäädä istumaan eikä jaksanut enää jatkaa. Kannoimme Reiskan välillä sisälle sen yhden ainokaisen rappusen yli, mitä kotitalossamme on. Takajalat jäivät väsyneinä vatsan alle kippuraan ja liike oli kuin jäniksellä. Toisinaan huonompi takajalka jätätti liikkeessä, jäi aivan letkuna taakse. Reiskan kyynär- ja polvinivelet keräsivät kaikki nestettä ja turposivat (nettikuvat on valkattu siten, ettei turvotus näy ja muutamasta kuvasta olen kyynäriä photoshopannutkin). Viimeisen viikonlopun aikana ulostaminen kävi Reiskalle vaikeaksi, näki että se haki paikkaa ja koetti päästä sopivaan asentoon siinä onnistumatta. Koko viimeisen elinviikkonsa Reiska sai kipulääkettä.
Koetimme toivoa, että edes toinen polvi olisi ollut ehjä ja että vaivan olisi voinut hoitaa. Mutta näin ei nyt ollut. Emme lähteneet tällaisella ennusteella leikkaamaan, koska omasta mielestämme onnellinen koira on aktiivinen, liikkuva koira, ei koira, joka joutuu varomaan ja kipuilemaan koko pienen ikänsä.

Armosta

Viimeiseen tiimaan
Tähän päättyy paljon hyvää, paljon kaunista
Jonka raajat kuolleet on
Tän täytyy mennä näin
Vaikka tahtoisin kieltää, koittaa säilyttää
Mutta tiedän et on turhaa
Armoo viivyttää

Pahat enteet hiljaisuuden kaiken täyttää
Niin tuskaisen läsnä joka hetki vaikka pään pois kääntää
Vaikka sulkisi silmät kuva säilyy eikä mee minnekään....

Armo - Apulanta

Räntäsadetta

Kurja ulkoiluilma ja Reiska-pieni sai lainata Rebecan takkia. Selän pituus on aika hyvä, mutta ympärysmittaa on turhankin paljon. Tänään on muutenkin kurja päivä, koska muutaman tunnin kuluttua lähdemme Reiskan kanssa röntgenkuviin.

Vauhtia piisaa, vaikka takkikin on puettu ylle.

Tytöt vakavina.

Reiska

Mari & Helga

Aamun sarastus

Helga ja Mari aamuruskon aikaan painimassa. Marille ja Rebecalle on selvästi alkanut kasvaa jo paksumpaa talviturkkia, mutta Helga-neiti pudotti nekin karvat, joita Reiska ei ollut nyppinyt.

The flat landscape of ours

Mari and Rebecca at their afternoon walk.
Our typical scenery is rather flat ;)

Ei näissä maisemissa paljon rinnejuoksua harrasteta.

Helga's Christmas Present

Muutama ulkokuva lisätty joulupannasta.

Helga got mail today. Johanna from Designdog planned and made new leather collar and lead for Helga. The lead and collar's lining are softest raspberry red leather and the collar has a hand painted insert of more sturdy leather.

Tänään saapui postitse Helgalle uusi vadelmanpunainen talutinsetti, jossa on käsin maalattu kaulapanta. Ihastuttavan pehmeä kokonaisuus on toteutettu Designdogilla.


Passelin kokoinenkin panta on :) Vaikka iltalenkillä oli sysipimeää, oli pakko testata uutta karamellipantaa.

Ihana pakkaspäivä

Tytöt ja Reiska nauttimassa pikkupakkasesta pihamaalla. Iltalenkillä oli jo 8 astetta pakkasen puolella ja vaikka koirat nautiskelivat ilmasta, kuskeja vilutti.