Sunnuntaina 19.8. Helga ja Turhu osallistuivat Norrköpingin kansainväliseen näyttelyyn. Meitä oli varoitettu, että päivän tuomari Marie Gadolin olisi erittäin tarkka ja tuomari jakoikin kaikkia värejä aina keltaiseen asti. Molemmat omat tyttömme saivat hyvät arvostelut: Helga sai erinomaisen ja sijoitettiin valioluokan neljänneksi CK:n kera sekä Tuhru sai myös erinomaisen ja sijoitettiin valioluokan toiseksi CK:n kera. Kun meidät Helgan kanssa käteltiin ulos paras narttu -kehän toiselta karsintakierrokselta, päästin Helgan telttaan lepäämään ja kaivoin ensimmäistä kertaa kameran esiin, jotta ehtisin ottaa muutaman kuvan Tuhrusta kehässä. Tuhru pysyikin kehässä loppuun asti ja sijoitettiin PN2:ksi, mikä tiesi sekä serttiä että vara-cacibia. Tuntui erityisen hienolta, kun näyttelyyn osallistunut vanhin narttukoira oli erinomaisessa kunnossa päihittäen nuoremmat ja valioitui :)
At Sunday, it was Helga's turn in the Norrköping international dog show where Marie Gadolin judged the wolfhounds. Helga receiven an excellent and was placed as the fourth in champion class with a CK. Tuhru did better, as it was placed as the second in the champion class and finally, as the second best bitch with a sertificate and a res-cacib. So, Tuhru became also a Swedish Champion! Well done!!
Here's Helga's critics:
“Champion tik byggd på generösa linjer, rejält huvud, korrekt bett, en aning ljuva ögon, lång vacker hals, utm. överlinje, rejäl bröstkorg, ngt. högt kull, balanserade vinklar, sunda vägvinnande rörelser, utm. päls, trevlig temperament.”
^BOB Dahmrak's Magnum Opus & BOS Art Cuinns Angel of Heart
Kehän jälkeen kiertelimme vähän kojuja, valokuvasimme molempia tyttöjä ja vaihdoimme kuulumisia. Tuuli alkoi puhkua myrkyn lailla, ja päätimme kerätä teltan kasaa sekä valmistauduimme paluumatkaan. Aurinko paahti tyttöjä niin, että tässä vaiheessa molemmille laitettiin viilennysloimet niskaan. Meillä oli runsaasti aikaa paluumatkaa varten, joten helpotimme tyttöjen oloa pysähtymällä kolme kertaa välillä Norrköping - Tukholma. Ensimmäisessä pysähdyspaikassa lounastimme, ja toisessa istuskelimme tyttöjen kanssa pienessä metsikössä ja annoimme niille päivän viimeisen ruoka-annoksen. Kolmannessa taukopaikassa kävelimme tyttöjen kanssa ja kastelimme niiden viilennystakit uudestaan sekä vaihdoimme taas kerran vesiämpärin sisällön raikkaammaksi. Molemmat tytöt tuntuivat juovan reippaasti pitkin päivää, mutta vain Helgalta myös poistui nesteitä. Tukholmassa meille ei jäänytkään loppujen lopuksi paljon jonotusaikaa, mutta siinäkin vielä Tuhrua kävelytettiin eestaas.
Paluulaivalla näkyi enemmän koiria kuin mennessä, mutta kaiken kaikkiaan laivalla oli mennen tullen hyvin rauhallista ja lähes hiljaista. Paluumatkalla hytti säilyi viileämpänä, ja tytötkin saivat levättyä. Turun päässä laivasta poistuessa juna ja perävaunullinen rekka saivat liikennetukokset aikaan, mutta sen jälkeen pysähdyimme tullin parkkipaikalle jalottelemaan tyttöjä nurmikolla. Kotipäässä Klaara pääsi Tuhrun ja Helgan kanssa tarhaan, kun taas Mari ja Romy "auttoivat" tavaroiden purkamisessa etupihan puolella. Mari ja Romy kävivät myös tervehtimässä Tuhrua, eikä siinäkään tuntunut olevan jännitystä puolin tai toisin.
Reissusta jäi hyvä mieli sekä uusia suunnitelmia mieliin.
