Rebecca on edelleen pelkällä remmiliikunnalla. Vielä ei ole pinna kiristynyt emännältä tai koiralta vaan jonkinlaiseksi yllätyksekseni huomaan koiran tyytyvän rauhallisempitahtiseenkiin ulkoiluun. Jotta ulkoilu ei menisi yksipuoliseksi remmissä tallusteluksi, olemme hiukan tottistelleet ilman hyppyjä ja lisäksi kylväneet nameja metsään. Eli Rebecca on tehnyt helpon metsäjäljen yhtenä päivänä ja namiruudun toisena päivänä. Nuo ovat sellaisi "tehtäviä" mihin typykin keskittyy, rauhoittuu ja nuuskuttaa innoissan, jahka se vain huomaa, mitä on tapahtumassa.
Jalan möykky ei ole hävinnyt, mutta yleinen turvotus jalasta on selvästi laskenut. Laitan alle kuvat takatassusta, jossa pahennusta aiheuttanut möykky sijaitsee. Kuvasin myös Rebecan etutassut, joissa ranteet ovat pitkäshköt ja löysähköt kaikesta liikunnasta huolimatta. Aivan nuoruuden jäniksenkäpälät ne sentään eivät enää ole.
Rebecca syö ulkona lenkillä yhtä tiettyä puulajia, jonka versoja löytyy muiden puiden ja puskien juurilta sekä pensasaitojen seasta. Rebecca on määrätietoisesti syönyt tämän lajin lehtiä pienestä pitäen, eikä vahingossakaan mitään muuta lehteä. Otin viimein kuvia lehdistäkin, jotta puulajin voisi tunnistaa. Saattaisiko kyseessä olla jalava? Tämän tai tämän perusteella en löytänyt parempaa ehdokasta. (OT: Luontoportin sivuille jäin kyllä pidemmäksi aikaa tutustumaan.)
Briefly in English: Rebecca's strange lump in its hind pawn has gotten a bit smaller but hasn't wanished completely. Rebecca has still a week more walking only in a lead but it has taken all forced rest surprisingly calmly. I attached also pictures of leaves that Rebecca likes to eat. It might be elm but I'm not entirely sure.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti