perjantai 20. kesäkuuta 2014

Sirl Speciality - part 2

 ^Siellä ollaan Amalian kanssa, kun tarkkaan katsoo eli kehät olivat hienon kokoiset.

Erikoisnäyttelyssä kehät ovat suuria ja irlanninsusikoirankin liikkeet voi oikeasti esittää tuomarille. Amalialle tästä oli tietenkin hyötyä, koska se on innokas ja vapaa liikkuja. Päivän mitaan juostiin useita kierroksia kehää ja lisäksi ees-taas ja kolmiota, mutta Amalia sen kuin petrasi vauhtiaan. Amaliaa oli meillyttävää esittää pitkin päivää.


Näissä kuvissa on käynnissä laatuarvostelu ja Amalia liikkuu vapaasti sekä innokkaasti ja vieläpä seisoikin ryhdikkäästi sekä ilman ylimääristä pyörähtelyä. Tuomari Ian Finney mittaili ensin Amalian purentaa, mutta pyysi sen jälkeen esittämään liikkeet ja katosi purennan uudestaan todeten: "Lovely. The bite is sufficient." Arvostelu kuului näin:

"Lovely bitch, bite ok by half a millimeter, muzzle a bit short. Ok ears, nice neck. Good front. Ok length of leg. Topline ok, good angulation behind. Lovely moving bitch. Carries tail little high."
Aikusten narttujen tuomari Jim Behan arvosteli kaksi nuorten luokassa SA:n saanutta narttua uudestaan ennen paras narttu -kehää.
"Jim Behan cofirmed CQ quality."


Nuorten luokkaan osallistui 13 koiraa, joista yksi ei saapunut kehään eli Amalialla oli 11 kisakumppania.




Amalia seuraa tiiviisti ja tietää kyllä, mistä nakki (tia lihapulla) napsahtaa. Olemme saaneet sen esiintymistä huomattavasti rauhallisemmaksi, kun nakkipalkkaa ei tungeta joka välissä suuhuun. Eli seisotettaessa on parempi unohtaa nakki lähes kokonaan.


Tässä poimittiin neljä nuorten luokasta sijoitettavaa koiraa. Amalian vieressä on ruotsalainen ja norjalainen ja ruotsalainen narttu enkä tässä vaiheessa osannut ajatellakaan, että meidän piskuinen Amalia nostettaisiin ensimmäiseksi.



Kolmas ja neljäs nuortenluokan nartuista oli jo sijoitettu ja taas juostiin muutaman kerran ees-taas. Toinen narttu on O'Marksbay-kennelin nuoria.


Amalialla säilyi koko päivän kaunis ilme eli se ei näyttänyt väsymystään (ennen kotimatkaa, jolloin auton takaosassa oltiin hyvin hiljaa).



Ja Amalia nuorten kilpailuluokan ensimmäisenä:



Näissä kuvissa Jim Behan tarkastaa nuorten luokan SA:n saaneet paras narttu -kehään. Junioriluokasta ei osallistuttu parhaisiin narttuihin lainkaan, mutta avoimien ja valioiden lisäksi sinne nostettiin yksi käyttöluokasta ja yksi veteraani. Lopuksi tuomari sijoitti ainoastaan avoimen ja valioluokan narttuja.



Näyttelyssä jaettiin suhteessa todella niukasti SA:ta, kuten kuvista näkyy eli tässä kaikki narttujen SA:n saaneet ja uroksissa SA:ta jaettiin vielä niukemmin.



Paras narttu -kehän jälkeen Amalia pääsi vielä juoksemaan pari kierrosta luokkavoittajia valittaessa. Ennen loppukilpailuja oli vähän taukoa, joten syötettiin tytöille punaiset viilit, että energiaa riittäisi, ja poimin juuston paloja evässalaatista, jotta molemmat innostuisivat juomaan vähän enemmän. Onneksi ei ollut mikään hellepäivä, mutta osan aikaa aurinko oli hyvin pistävä ja ilmassa oli ukkosen tuntua.

Paras nuori uros tuli saksasta ja Amalia voitti sen. Jim Behan valitsi luokkavoittajan ja onnitteli vielä lupaavasta Amaliasta, joka oli edelleen lovely, lovely kun molemmat tuomarit sitä tarkastelivat. Eli Amalia teki sympaattisen vaikutuksen koko olemuksellaan. Meillä ei vain ole tästä vaiheesta enää kuvaa, kun kello läheni iltaa (olisikohan ollut seitsemän paikkeilla) ja pakattiin leiri valmiiksi autoon. Riitta ja Klaara olivat kyllä kehän reunalla jännittämässä ja ottivat Amalian vastaan, kun esittäjän kädet loppuivat kesken ruusukkeen, pokaalin ja palkintosäkin kanssa. Saatiin vielä onniteluja, halauksia ja kantoapua, kun suunnattiin autolle. Hieno päätös hienolle viikonlopulle sekä Amalian että Klaaran osalta!

Ei kommentteja: